Mánáidgárdi
Vuoruhanvuoigatvuohta mearkkaša ahte mánná manná ovdalii eará ohcciid, muhto ii atte mánáidgárdesadjái vuoigatvuođa. Vuoruhanvuoigatvuohta gusto dušše dalle go mánná gullá mánáidgárddi sisaváldinguvlui. Earret vuoruhanvuoigatvuođa mii dán mearrádusas čuovvu, de lea mánáidgárdeeaiggáda iežas duohken mearridit sisaváldineavttuid.
Govva: Mikhail Mingazov fidnen Pixabayas
Mánáidgárdelága láhkaásahusa mielde mánáidgárddi sisdoalu ja bargguid rámmaplána birra, galgá mánáidgárdi fállat buot mánáide girjás, máŋggabealat, oalgguheaddji ja hástaleaddji oahppanbirrasa, beroškeahttá agis, sohkabealis, doaibmadásis, sosiála ja kultuvrralaš duogážis. Dát mearkkaša ahte fuolahus ja doaibmafálaldat galgá heivehuvvot juohke áidna mánnái.
Mánáidgárddi hábmema plánemis galgá váldit vuhtii servodaga ulbmiliidda doaibmahehttejuvvi cakkiid geahpedeami birra. Ođđa mánáidgárddiid plánen, sadji ja huksen berrešedje leat universála hábmema prinsihpaid vuođul. Dát mearkkaša ahte buktagat, huksehusat ja olgosajit galget hábmejuvvot nu ahte buot olbmot sáhttet daid geavahit dássidis vuogi mielde go dan lea vejolaš almmá erenoamáš heivehemiid dahje veahkkeneavvuid haga.
Mánáidgárdi galgá juohke máná doarjut ja hásttuhit su eavttuid mielde ja veahkehit ulbmillaš eallimii ovttasráđiid eará mánáiguin ja ollesolbmuiguin.
Mánáidgárdi vásedin ovddasvástida eastadit váttisvuođaid ja fuomášit mánáid geain leat sierra dárbbut. Dát mánát soitet dárbbašit erenoamáš láhččojuvvon fálaldaga. Láhčin guoskkašii sihke sosiála, pedagogalaš ja/dahje fysalaš diliide mánáidgárddis. Váhnemat ja eará doarjja mánáide leat mánáidgárdái dehálaš ovttasbargoguoimmit.
Mánáidgárdelága mearrádusaid deavdá dásseárvo- ja vealahanláhka. § 20 mielde lea fuotnánan doaibmanávccalaš mánáin vuoigatvuohta heivvolaš oktagaslaš dili láhčimii gieldda mánáidgárdefálaldagain, sihkkarastin dihtii ovttaárvosaš ahtanuššan- ja doaibmavejolašvuođaid.
Árvvoštallamis ahte dagaha go hábmen dahje dili láhčin eahpegorálaš noađi, galgá vásedin deattuhit dili láhčima beavttu geahpedeamis doaibmahehttejuvvi cakkiid, ahte lea go doaimmahaga dábálaš funkšuvdna almmolaš, dili láhčima dárbbašlaš goluid, doaimmahaga resurssaid, sihkarvuođalaš deasttaid ja suodjalandeasttaid.
Erenoamášpedagogalaš doaimmat vuollel oahppogeatnegas ahkásaš mánáide. Mánáidgárdelága § 19 a mielde lea dákkár veahkkái vuoigatvuohta vuollel oahppogeatnegas ahkásaš mánáin, geain lea duohta dárbu erenoamášpedagogalaš veahkkái. Earret eará árvvoštallojuvvo ahte dárbbaša go mánná doaimmaid nannen dihtii máná maŋŋelat ahtanuššama. Mahká ahte mánná buorebut rustejuvvo skuvlii álgit. Sáhttá fállat erenoamášpedagogalaš doaimmaid mánáidgárddi boaittulge. Nugo ruovttus.
Liŋka: Barnehagelovens forarbeider
Bargoveahkanorbma
§ 18 mielde galgá bargoveahka leat doarvái stuoris dasa ahte bargit sáhttet jođihit dohkálaš pedagogalaš barggu. Galgá leat uhcimustá okta bargi gitta golmma máná nammii go mánát leat vuollel golmma jahkásaččat, ja okta bargi gitta guđa máná nammii go mánát leat badjel golmma jahkásaččat. Gielda sáhttá gáibádussii addit sierralobi go sierra deasttat dan gáibidit.
Mánáidgárddis galgá leat uhcimustá okta pedagogalaš jođiheaddji gitta čieža vuollel golmma jahkásaš máná nammii ja okta pedagogalaš jođiheaddji gitta 14 badjel golmma jahkásaš máná nammii. Dásge sáhttá gielda mieđihit sierralobi.
Vuoigatvuohta vuođđo- ja joatkkaoahpahussii
Vuođđoskuvla
Mánát galget dábálaččat álgit vuođđoskuvlii dan jagi go devdet 6 jagi. Jus áššedovdi árvvoštallama mielde eahpiduvvo ahte lea go mánná ahtanuššamis buvttehan doarvái guhkás skuvlii álgima dáfus, de sáhttet váhnemat gáibidit skuvlaálgima jagiin maŋiduvvot. Áššedovdi árvvoštallama dahká dábálaččat pedagogalaš-psykologalaš bálvalus (PPT). Váhnemat sáhttet dasa lassin háhkat iežaset molssaevttolaš áššedovdi árvvoštallama.
Govva: NeONBRAND fidnen Unsplashas
Juohke oahppis lea vuoigatvuohta vázzit dan lagamuš skuvllas dahje dan skuvllas mii lea dan lagašbirrasis masa sii gullet. Muhto oahppiid hárrái guđiin lea seavagiella vuosttašgiellan, sáhttá gielda mearridit ahte oahpahus galgá fállojuvvot eará sajis go dan skuvllas masa oahppi gullá. Oahpahus galgá heivehuvvot juohke oahppi gálggaide ja eavttuide.
Joatkkaskuvla
Juohkehaččas lea vuoigatvuohta 3 jagáš ollesáigásaš joatkkaoahpahussii. Vuoigatvuođa galgá dábálaččat geavahit viđa jagi siste maŋŋil go vuođđoskuvlla lea ollašuhttán. Oahppit geain lea erenoamášoahpahussii vuoigatvuohta, sáhttet viiddidahttit vuoigatvuođa joatkkaoahpahussii gitta guvttiin jagiin. Dát guoská jus sii dárbbašit eanet áiggi go golbma jagi joatkkaoahpahusa ollašuhttimii.
Oahppiin, geain lea vuoigatvuohta oahpahussii seavagielas ja seavagillii, lea vuoigatvuohta gitta 5 jagáš joatkkaoahpahussiige. Oahppit, geain lea vuoigatvuohta oahpahussii seavagielas dahje seavagillii oahpahuslága § 3-9 mielde, sáhttet ohcat beassat dábálaš joatkkaskuvlla Jo1:i dulkka geavahemiin. Lassin sáhttá ohcat beassat guovddášsadjeskuvlii. Ohcamuš galgá čuvget guđe skuvlla ovddemužžan vállje. Oahppis lea velá vuoigatvuohta beassat ovtta daid válljejuvvon oahppoprográmmaide.
Liŋka: Forskrift til opplæringsloven
Doaibmahehttejuvvon oahppiin, guđiin lea erenoamášoahpahussii vuoigatvuohta, soaitá leat vuoigatvuohta vuoruhuvvot beassat oahppoprográmmii. Áššedovdi árvvoštallan galgá dalle duođaštit ahte sis lea erenoamáš dárbu beassat justa dán vuođđokursii. Sisaváldin geavvá earreortnega mielde. Jus eanet oahppit devdet vuoruhuvvon sisaváldima eavttuid go dasa leat várrejuvvon saji, de ferte vuoruhit dáid oahppiid gaskkas. Fylkkagielda lea lassin geatnegas fállat eará oahpahusa jus oahppis leat erenoamáš váttisvuođat čuovvut oahpahusa mii lea válljejuvvon. Dalle lea sáhka fállat molssaevttolaš vuođđo- dahje joatkkakurssaid dahje earálágan oahpahushoidduid. Nugo lotnolasat oahpahusa ja barggu.
Vuoigatvuohta seavagillii ja hállangillii
Jus oahppis lea seavagiella vuosttašgiellan dahje áššedovdi árvvoštallan cealká ahte oahppi dárbbaša dákkár oahpahusa, de galgá vuođđoskuvlaoahpahus leat seavagielas ja seavagillii. Dát čuovvu oahpahuslágas § 2-6.
Váhnemat eai sáhte iehčanassii mearridit ahte mánás galgá leat vuođđoskuvlaoahpahus seavagielas ja seavagillii vuosttašgiellan. Galgá leat eaŋkilmearrádus mii dákkár vuoigatvuođa addá ja dat eaktuda ahte áššedovdi árvvoštallan gávnnaha ahte oahppi dárbbaša oahpahusa seavagielas ja seavagillii vuosttašgiellan.
Govva: Ben White fidnen Unsplashas
Gielda sáhttá mearridit ahte oahpahus seavagielas ja seavagillii galgá fállojuvvot eará skuvllas go das masa oahppi gullá.
Joatkkaskuvlii čuovvu vuoigatvuohta seavagillii § 3-9:s. Vuoigatvuohta gusto oahpahussii seavagielas ja seavagillii seavagielalaš birrasis. Molssaeaktun sáhttá oahppi válljet geavahit dulkka dábálaš joatkkaskuvllas. Vuoigatvuohta oahpahussii seavagielas ja seavagillii lea ráddjejuvvon daid oahppoprográmmaide ja prográmmasurggiide maid fállet daid skuvllain main lea seavagielalaš biras.
Erenoamášoahpahus
Álgovuođus lea buot oahppiin vuoigatvuohta ovttaárvosaš oahpahussii. Dát mearkkaša ahte oahpahus galgá leat nu ahte oahppi beassá ávkkástallat návccaidis buori vuogi mielde. Jus dán ii sáhte olahit heivehuvvon oahpahusa bokte, de sáhttá oahppis leat vuoigatvuohta erenoamášoahpahussii. Dát čuovvu oahpahuslága ovdabargguin. Dás celko ahte «Prinsihppa ovttaárvosaš oahpahusa birra lea ain vuolggasadjin erenoamášoahpahusa sisdoalu árvvoštallamii. Dát mearkkaša ahte oahppiin geat dárbbašit erenoamášoahpahusa, lea gáibádus oahpahusfálaldahkii mii lea ovttaárvosaš dainna fálaldagain maid eará oahppit ožžot.»
Govva: Mojca JJ fidnen Pixiebayas
Erenoamášoahpahusa vuoigatvuohta ja sisdoallu galgá árvvoštallot dan oktavuođas maid ovdabarggut dás celket. Go ákkastallá erenoamášoahpahusa beale, mahká sisdoalu, lea danne dehálaš deattuhit maid ovdabarggut dán birra celket. Vaikke gielddas leage heajos ruhtadilli, de ii sáhte dan geažil mieđihit heajut resursagáibideaddji erenoamášoahpahussii go dasa mii dárbbašuvvo oažžun dihtii ovttaárvosaš oahpu.
Muhtin oahppiid ektui sáhttá jearrat ahte lea go oahppu oppanassiige ávkin sidjiide, nugo erenoamášoahpahus. Oahpahuslága mielde leat almmatge buohkat oahppannávccalaččat. Dát mearkkaša ahte vuoigatvuohta erenoamášoahpahussii gusto buotlágan oahppanváttisvuođaide. Ovdal go mieđihuvvo erenoamášoahpahussii, de galgá PPT dahkat áššedovdi árvvoštallama. Dát árvvoštallan čađahuvvo go váhnemat/oahppi ohcet erenoamášoahpahusa. Sii eai sáhte biehttalit árvvoštallat, mahká dainna ákkain ahte lea čalmmus ahte oahppi ii dárbbaš erenoamášoahpahusa.
PPT galgá dušše fágalaš deasttaid atnit. Gielda/fylkkagielda ii sáhte, nugo ekonomalaš cuhkiid geažil, láidet dan guvlui ahte váikkuha fágalaš árvvoštallamiid. Váhnemat sáhttet háhkat sierra árvvoštallama, mahká muhtin gealboguovddážis. Dan ovddas fertejit ieža álgovuorus máksit.
Jus dán árvvoštallamis lea positiiva mearkkašupmi erenoamášoahpahussii mieđihit, de soaitá goluid ovddas almmatge oažžut mávssu. Jus PPT gávnnaha ahte oahppi dárbbaša erenoamášoahpahusa, de galgá dat árvvoštallat dange makkár fálaldagat berrešedje leat.
Erenoamášoahpahus
Dát čuoggát eai leat ollislaččat. PPT ferte danne árvvoštallat ahte lea go velá eará bealit maid lea dehálaš laktit árvvoštallamii. Ovdamearkka dihtii soaitá leat dehálaš árvvoštallat galle diimmu berrešedje leat erenoamášoahpahusas, dárbbašit go oahpaheaddjit erenoamáš gealbbu, lea go dárbu láhččojuvvon pedagogalaš veahkkeneavvuide dahje erenoamáš teknalaš biergasiidda.
Lágas ii leat geatnegas jeavddalaččat dahkat áššedovdi árvvoštallama, mahká oktii jagis. Dán galgá árvvoštallat konkrehta juohke áidna oahppi ektui. Dábálaš lea ahte galgá fas árvvoštallat go dan orro dárbbašeamen.
Oahppiin, geat čuvvot erenoamášoahpahusa, lea gáibádus seamma olu oahppodiimmuide go mat eará oahppiin leat. Erenoamášoahpahusa sisdoallu galgá sihkkarastit ahte oahppi oažžu dohkálaš oahpahusa.
Fálaldat galgá dakkár mii vuolgá oahppi eavttuin/ahtanuššanvejolašvuođain. Oahpahusmihttu galgá leat realisttalaš. Dát mearkkaša ahte olles erenoamášoahpahus dahje das oasit sáhttet leat dábálaš luohkás dahje oktagaslaččabut fálaldahkan, okto dahje ovttas earáiguin geat čuvvot erenoamášoahpahusa.
Soapmásiidda mearkkašivčče erenoamášoahpahus ahte sáhttet čuovvut dábálaš oahppoplánaid ja earáide soaitá dát leat eanet sáhka oahppat vuođđogálggaid. Áššedovdi árvvoštallama galgá atnit rávan iige danne gildii/fylkkagildii rievttálaččat čadnin. Jus dat dahket mearrádusa erenoamášoahpahusa hárrái mii ii vástit PPT rávvagiin, de galgá mearrádusas sierra vuođuštit dán birra.
Liŋka: Utdanningsdirektoratets veileder om undervisning av hørselshemmede barn og unge.
Liŋka: Læreplan i norsk for hørselshemmede (utgår 2020).
Liŋka: Den generelle veilederen for spesialundervisning.
Válljet seavagiela dahje hállangiela vuosttašgiellan?
Govva: Klimkin fidnen Pixiebayas
Vuoigatvuohta erenoamášoahpahussii § 5-1 mielde guoská beroškeahttá lea go oahpahus hállangielas dahje seavagielas vai hállangillii dahje seavagillii. Muhto erenoamášoahpahusa dárbu soaitá váikkuhuvvot das ahte lea go válljejuvvon hállan- vai seavagiella. Jus lea dehálaš ahte mánná oažžu seavagielas buori oahpahusa, de lea seavagiela vuoigatvuohta ja hivvodat nannosat jus dan vállje vuosttašgiellan § 2-6 mielde. Jus mánná ii dárbbaš dahje ii hálit hállangiela vuosttašgiellan, de sáhttá dábálaš oahpahus hállangielain láhččojuvvot erenoamášoahpahussan.
Vuoigatvuohta seavagiela oahpahussii ii leat nu nanus § 5-1 erenoamášoahpahusa njuolggadusaid mielde go § 2-6 seavagiellan vuosttašgiellan njuolggadusaid mielde. Mii fállojuvvo erenoamášoahpahussan soaitá maiddái muhtin muddui molsašuddat skuvllaid gaskkas.
Liŋka: Veileder for opplæring av barn og unge med hørselshemming.
Čavgejuvvon doaibmangeatnegasvuohta
Guhte skuvllas bargá ja vávjigoahtá dahje dovdagoahtá ahte skuvlla eará bargi loavkašuhttá, givssida, illasta, olggušta dahje hiddjida muhtin oahppi, lea geatnegas dakkaviđe dan dieđihit rektorii. Jus skuvlla jođihangottis leš son guhte lea dán loavkašuhttima duogábealde, de galgá virggehas dán dieđihit njuolga skuvlaeaiggádii.
Liŋka: regelverkstolkning skjerpet aktivitetsplikt
Rávesolbmuidoahpahus
Oahpahuslága 4A kapihtal mudde vuoigatvuođa rávesolbmuidoahpahussii. Sáhttá mieđihit oahpahussii vuođđo- ja joatkkaskuvlla dásis. Oahpahus lea nuvttá.
Vuođđoskuvla
Vuoigatvuohta vuođđoskuvlaoahpahussii rávesolmmožin eaktuda ahte dus ii leat vuoigatvuohta joatkkaoahpahussii. Muhto gielda ja fylkkagielda sáhttet spiehkastit jus dárbbašat eanet vuođđoskuvlaoahpaheami ollašuhttima dihtii joatkkaskuvlla.
Jus dutnje ii leat dábálaš vuođđoskuvlaoahpahus doarvái ávkin, de lea dus vuoigatvuohta erenoamášoahpahussii.
Joatkkaskuvla
Jus leat gergen vuođđoskuvlla, muhto it fal joatkkaskuvlla, de sáhtát ohcat rávesolbmuid várás joatkkaoahpahusa dan jagi rájes go deavddát 25. Dus ii leat erenoamášoahpahussii vuoigatvuohta, muhto oahpahus galgá heivehuvvot du dárbui. Muhtin ráje oahpahusas sáhttá leat neahta bokte.
Molssaevttolaš ja ollisteaddji gulahallan (ASK)
4A kapihttalis lea sierra mearrádus oahpahusa birra rávesolbmuide geat dárbbašit molssaevttolaš ja ollisteaddji gulahallama. Jus dus váilu doaibmi hállan ja dárbbašat molssaevttolaš ja ollisteaddji gulahallama, de galggat beassat geavahit dan gulahallanhámi mii dutnje lea ávkin. Ovdamearkan lea geavahit giehtamearkkaid. Jus dát mearrádus dutnje guoská, de soaitá dus leat vuoigatvuohta erenoamášoahpahussiige.
Rávesolbmuidoahpahus ja logopeda
Jus dus lea vuoigatvuohta erenoamášoahpahussii, de galgá gielda árvvoštallat ahte lea go dus dárbu ja dasto vuoigatvuohta logopedalaš/audiopedagogalaš oassái erenoamášoahpahusas. Dalle ii sáhte gielda du gohččut ohcat Nav:s diimmuid ovddas logopeda lusa. Jus gielddas ii leat logopeda, de ferte oastit logopedabálvalusa priváhtadoaibmi logopedas.
Sisaváldingáibádus alitohppui
Govva: Anastasia Gepp fidnen Pixabayas
Vuolggasajis eai leat sierra sisaváldingáibádusat vuoliduvvon doaibmannávccahis olbmuide. Dát mearkkaša ahte gáibiduvvo oppalaš oahppogelbbolašvuohta.
Oppalaš oahppogelbbolašvuhtii leat golbma váldogeainnu. Don leat ollašuhttán ja ceavzán golmma jagáš joatkkaskuvlla. Don leat ollašuhttán ja ceavzán fidnofágalaš oahpahusa ja oahppogelbbolašvuođafágaid. Sisaváldinjagi deavddát 23 jagi, leat ollašuhttán ja ceavzán oahppogelbbolašvuođafágaid ja dus lea uhcimustá 5 jagáš oahppu dahje fidnohárjehallan.
De leat guokte molssaevttolaš vuđđosa maid sáhtát geavahit beassan dihtii alitohppui. Deavddát uhcimustá 25 jagi ohcanjagi ja lea relevánta vásáhus dan fágas maid áiggošit lohkat. Ozat beassat dakkár ohppui masa ovdamearkka dihtii sáhtát beassat jus lea relevánta fágareive.
Sierra sisaváldinnjuolggadusat alitohppui
Jus leat doaibmahehttejumi geažil joatkkaskuvllas ožžon heajubut árvosániid go maid muđui livččet ožžon, de sáhtát ohcat sierra árvvoštallama. Jus oaččut sierra árvvoštallama, de du ohcan árvvoštallojuvvo árvvu mielde. Jus du čuoggásubmi lea máŋga čuoggá vuollelis go dat mii gáibiduvvo, de dábálaččat ii fállojuvvo dutnje oahpposadji. Dát ortnet lea danne guoskevaččamus go measta deavddát čuoggágáibádusaid.
Muhtimin oaččut oppalaš oahppogelbbolašvuođa gáibádusas sierralobi. Gáibádus lea ahte it deavdde eanet go 24 jagi ohcanjagis ja ahte it nákce deavdit oppalaš oahppogelbbolašvuođa gáibádusaid. Sivvan dasa manne it dán nákce galgá leat doaibmahehttejupmi dahje bistilis buozanvuohta. Dábálaččat addojuvvo sierralohpi dušše ovtta fágas ja galggat duođaštit ahte leat geahččalan dán fága čuovvut.
Jus erenoamáš dilálašvuođaid geažil it leat giđđabajis sáhttán čađahit joatkkaskuvlla eksámena, de sáhtát ohcat evttolaš sisaváldima. Dát mearkkaša ahte sáhtát beassat sisa jus fágas válddát fas eksámena čakčabaji áigge.
Erenoamáš dáhpáhusat leat buozanvuohta dahje eará dáhpáhusat goas šattašii noađđin čađahit eksámena.
Liŋka: Utfyllende informasjon om opptaksreglene.
Oahpporuhtadeapmi
Govva: Nattanan Kanchanaprat fidnen Pixabayas
Loatnakássas leat sierranjuolggadusat sidjiide guđet fuotnánan doaimmanávccaid geažil eai sáhte bargat oktanaga oahpuin. Dalle oaččošit liigestipeandda 3763 kr mánnui ja doarjaga 12 mánu dan sadjái go 11. Jus ii leat oahppanbáiki iige oahppodilli heivehuvvon du doaibmahehttejupmái, de sáhtát oažžut doarjaga badjel jagi maŋŋoneapmái. 11 020 kr vuođđodoarjja mánnui addojuvvo dalle stipeandan.
Liŋka: Ekstra tilskudd for personer med nedsatt funksjonsevne.
Jus dutnje mieđihuvvo uhcimustá 50 % lámisoadju ja bruttodietnas oktan kapitáladietnasiin ii leat badjel 330 520 kr, de soaitá dus leat vuoigatvuohta sihkuhahttit olles vealggi. Jus dienas lea eanet, de sáhttá vealggis sihkkut osiid.
Liŋka: Regler for tilbakebetaling og sletting av renter og gjeld.
Jus dutnje ii leat mieđihuvvon lámisvuođapenšuvdna, muhto lea vuollegis dienas, de sáhtát Loatnakássas ohcat reantoluvvema.
Liŋka: Informasjon om rentefritak.
Dili láhčin alitoahpus
Universitehta- ja allaskuvlalága § 4-3 mielde galgá skuvla nu guhkás go lea vejolaš ja govttolaš, láhčit oahppodili studeanttaide geain leat sierra dárbbut. Oahppanbiras galgá maiddái nu guhkás go lea vejolaš ja govttolaš hábmejuvvot universála hábmema prinsihpa mielde. Buot universitehtain ja máŋgga allaskuvllain leat ráđđeaddit guđet veahkehit studeanttaid geain leat sierra dárbbut.
Liŋka: Universitet- og høyskoleloven
Dili láhčin bargoeallimis
Dásseárvo- ja vealahanlága § 22 mielde lea fuotnánan doaibmanávccalaš bargiin ja bargoohcciin vuoigatvuohta heivvolaš oktagaslaš láhčimii bargosajis ja bargguide sihkkarastin dihtii ahte sáhttet oažžut dahje doalahit barggu, beassat čuovvut oahpahusa ja eará gealboovdáneami ja čađahit ja sáhttit ahtanuššat barggus seamma láhkai go earát.
Govva: Michael Gaida fidnen Pixabayas
Vuoigatvuohta guoská dili láhčimii mii ii mielddisbuvtte heivemeahttun noađi. Árvvoštaladettiin ahte mielddisbuktá go dili láhčin heivemeahttun noađi, de galgá vásedin deattuhit dili láhčima beavttu geahpedan dihtii doaibmahehttejuvvi cakkiid, dili láhčima dárbbašlaš goluid ja doaimmahaga resurssaid.
Liŋka: Diskriminerings- og tilgjengelighetsloven
Lea dehálaš ahte dili láhčingeatnegasvuohta ollašuhttojuvvo. Soaitá leat áibbas mearrideaddjin dasa ahte sáhttá go bargi bissut virggis dahje oažžut bargoaddis eará virggi.
Jus dus ležžet váttisvuođat go bargoaddi ii leat nu olmmošaddjái dili láhčima dáfus, de sáhtát oažžut nuvttá veahki dásseárvo- ja vealahanáittardeaddjis.
Geahča: http://www.ldo.no/
Mearrádus dili láhčima birra lea maiddái bargobiraslágas § 4-6. Muhto dat lea váldoáššis oaivvilduvvon vássevašlágan dili láhčindárbbuide. Ii nappo ovddemuš doaibmahehttejuvvomiidda.
Bargobiraslágas § 4-4 lea oppalaš regel ahte bargosadji galgá bierggastuvvot ja hábmejuvvot nu ahte bargi vealtá unohis fysalaš nođiid ja ahte dárbbašlaš veahkkeneavvut galget leat bargi hálddus.
Liŋka: Informasjon om tilrettelegging fra Arbeidstilsynet
Maid sáhtát dahkat jus bargoaddi ii áiggo dili láhčit?
Jus leat muhtin fágaorganisašuvnnas miellahttun, de sáhtát veahki bivdit luohttámušolbmos. Sáhtát suodjalusáittardeaddjige oažžut mieldei. Jus bargoaddis lea fitnodatdearvvašvuođabálvalus, de sáhttá dat leat buorre veahkkin. Dili láhčima dáfus vealahan- ja beasatlašvuođalága § 26 mielde, sáhtát velá váilevaš dili láhčima birra váidit Dásseárvo- ja vealahanáittardeaddjái.
Fátmmasteaddji bargoeallin (IA-Šiehtadus)
IA-Šiehtadus lea bargoeallima osolaččaid ja stáhta gaskasaš šiehtadus. Doaimmahagat mat leat IA-šiehtadusa osolaččat leat geatnegahttán iežaset bargat fátmmasteaddji bargosaji ovddas fuotnánan doaibmanávccalaš olbmuide. Eiseválddit veahkehit doarjaleaddji doaimmaiguin. Dákkár doaibma leat Nav` bargoeallinguovddážat. Dat galget earret eará buot doaimmahagaid veahkehit rávvagiiguin ja bagademiin go muhtin bargoaddi dárbbaša dili láhčima. Jus dili láhčima dárbu lea heajos gulu geažil, de galgá NAV Bargoeallinguovddáš leat veahkkin.
Liŋka: Informasjon om IA-Avtalen
Buohcanruhta
Vai galggaš leat vuoigatvuohta buohcanruhtii, de galgá dus leat bargoeallimii čanus. Galggat leat leamaš barggus uhcimustá 4 vahku ovdal go buohccájit. Dábálaččat galgá bargoaddi máksit buohcanruđa dan vuosttaš 16 beaivvi ovddas. Dasto váldá álbmotoadju dan badjelasas.
It oaččo buohcanruđa álbmotoajus dan dietnasis mii lea badjel 6 G (599 148).
Bargiide geain lea guhkálmas buozanvuohta ja olu buozalmasjávkan sáhttá bargi ovttasráđiid bargoaddiin ohcat oaju gokčat buohcanruđa vuosttaš beaivvi rájes. Ulbmilin lea geahpedit dili sidjiide geain bargomárkanis lea olu buozalmasjávkan. Vai beasašii geavahit dán njuolggadusa, de galggašii leat buozalmasjávkan sullii 35 beaivvi jahkái.
Bargin sáhtát váldit oajus vuostá buohcanruđa oktiibuot gitta 248 beaivvi rádjai, rehkenastojuvvon 3 jagi maŋás.
Dán sáhttá ná govvidit: Dus lea “konto” masa leat merkejuvvon 248 buohcanruhtabeaivvi. Juohke beaivvi go leat buohcci guhkit go bargoaddimáksináigodaga, de gessojuvvo saldos okta beaivi. Nu guhká go bargoaddi lea geatnegas máksit buohcanruđa, de bissu saldo rievddakeahttá. Jus saldo leat geavahan maŋimuš golbma jagi, de eai soaitte dus leat doarvái buohcanruhtabeaivvit oažžut buohcanruđa botkekeahttá ovtta jagi.
Govva: Kelly Sikkema fidnen Pixibayas
Jus oaččut graderejuvvon buohcanruđa, go mahká leat buohccin dieđihuvvon ovtta beaivvi vahkus 12 vahku, de eai gessojuvvo saldos 12 beaivvi, muhto olles 60 beaivvi. Boađus nappo šaddá seamma go jus livččet 12 vahku ollásii buohccindieđihuvvon. Čilgehus lea ahte oadju vuođđuda dasa ahte juohke beaivi belohahkii buohccindieđihuvvomiin lohkkojuvvo doarjjabajis oktan beaivin.
Jus saldo lea nolla dahje mahká vuoliduvvon 150 beaivái ja leat leamaš ollásii bargonávccalaš 26 beaivvi, de lea dus fas vuoigatvuohta 248 beaivái oaju buohcanruđain. FUOM! Jus dieđihuvvot buohccin guhkit go bargoaddimáksináigodaga ovdal go leat gollan 24 vahku, de fertet fas álgit dinemiin. Omd. leat leamaš ollásii bargonávccalaš 22 vahku. De dieđihuvvot buohccin 3 vahku. Dalle massát dan 22 vahku dienasáiggiin.
Vaikke dus ii leat oajus vuoigatvuohta buohcanruhtii, de lea bargoaddi geatnegas bargoaddimáksináigodagas máksit buohcanruđa.
Bargočielggadanruhta
Gáibádus AAP oažžumii
Ahte návccat doalahit dienasbarggu lea vuoliduvvon uhcimustá 50 % ja ahte dárbbašat dálkkaslaš dahje bargoheivehuvvon doaimmaid lasihan dihtii fidnodoaimma.
Dálkkaslaš doaimmat
Bargočielggadanruđa ulbmilin lea dutnje addit addosa birgemuššii dan botta go leat divššus. Dábálaččat oažžu bargočielggadanruđa dálkkaslaš doaimmaid botta go čuovvu divššu mii galggašii buoridit du bargonávccaid. Dasa lassin galget du bargonávccat leat fuotnánan uhcimustá beliin. Galgá leat buozanvuohta, vahát dahje vihki bargonávccaid fuotnáneami sivvan. Sosiála, ekonomalaš dahje eará eallinváttisvuođat eai luvve vuoigatvuođa bargočielggadanruhtii.
Dárkilat bargonávccaid birra
Bargonákcan oaivvilduvvo du návccat sáhttit leat dienasbarggus. Dát mearkkaša ahte jus leat dušše ruovttus itge barggus, de oaččut bargočielggadanruđa dušše jus du mihttun lea beassat dienasbargui.
Árjjalaš dikšu bargonávccaid buorideami vuordámušain
Galggat leat árjjalaš divššus bargonávccaid buorideami vuordámušain. Jus du doavttir dadjá ahte dárbbašuvvo dikšu ja dainna oktanaga lea vuordámuš buoridit bargonávccaid, de lea dát gáibádus dábálaččat devdojuvvon. Ii leat makkárge gáibádus ahte oaččut botkekeahtes divššu. Dohkkehuvvojit oanehat áigodagat goas it leat divššus. Eai leat nu hirbmat garra gáibádusat dasa makkár divššu oaččut. Dokkehuvvo datge ahte sáhttet earát go doaktárat dikšut, nugo psykologa dahje fysioterapevta. Sáhtát AAP oažžut dan bottage go leat vuordimin beassat dikšui buohcceviesus.
Man guhká sáhtát váldit vuostá bargočielggadanruđa
Váldonjuolggadussan lea ahte sáhtát oažžut bargočielggadanruđa gitta 3 jagi, ja sáhttá guhkiduvvot gitta 2 jagi. Jus dat áigodat go sáhttá oažžut AAP lea geavahuvvon gitta lohppii, de galget dábálaččat gollat 12 mánu ovdal go dutnje fas sáhttá mieđihit AAP.
Fidnofágalaš doaimmat
Bargočielggadandoaimmat galget dárbbašuvvot dutnje doalahan dahje fidnen dihtii barggu. Go árvvoštallá makkár doaimmat dutnje galggašedje, de geahččá dan ovttas doaimmaid ulbmiliin, ahte oaččošit ávkkálaš barggu. Ávkkálaš bargun oaivvilduvvo bargu maid nákcet čađahit vaikke dus leatge fuotnánan doaibmanávccat. Erenoamážit deattuhuvvojit du fysalaš ja psyhkalaš eavttut.
Dalle galgá čielggaduvvot makkár doaimmaid sáhtát čađahit. Deattuhuvvojit dálkkaslaš dilit, oahppu ja bargoduogáš, resurssat, heivvolašvuohta, ahki, bargomiella ja eará oahppo- ja bargohehttejeaddji fáktorat. Vaikke muhtin doaibma leage dutnje ávkkálaš, de ii soaitte dat dárbbašuvvot. Go árvvoštallá ahte lea go doaibma dárbbašlaš, de jerrojuvvo ahte man viiddis doaibma ferte leat vai olahivččet mihtu, ávkkálaš bargu. Guhkes ja divrras oahppu soaitá dutnje leat ávkkálaš. Muhto jus oanehat kurssa bokte sáhtát fidnet vuogas barggu, de ii dárbbašuvvo dat guhkes oahpu.
Muhtimin soaitá dutnje mieđihuvvot viidát doaimmaide go mat obanassii dárbbašuvvojit. Dát gusto jus dus lea hui lossa doaibmahehttejupmi. Dalle doaivumis galggat leat buorebut kvalifiserejuvvon go dearvvaš ohccit gilvaleames oažžut virggi dán fidnus.
Ovdamearkkat guoskevaš doaimmaide
Skuvla almmolaš dohkkehuvvon oahpahushoidduin. Visot skuvllat mat vuoigadahttet doarjaga Stáhta loatnakássas (Statens Lånekasse) leat almmolaččat dohkkehuvvon. Skuvlavázzima dáfus dego bargui heivehuvvon doaibman sáhttá dutnje, jus dat dárbbašuvvo ja lea ávkkálaš, mieđihuvvot visot vuođđooahpu rájes gitta guhkes universitehtaohppui.
Govva: Fifaliana Joy fidnen Pixabayas
Kursa mii dutnje addá formálagelbbolašvuođa muhtin fidnui. Nugo fidnosuorgekursa iešguđet fidnosurggiin. Kurssa sáhttá mieđihuvvot neahttakursan.
Bargohárjehallan du gealbudahttit muhtin fidnui. Dábáleamos lea ahte leat guosseoahppin muhtin bargosajis.
Bálkádoarjja mii du dagašii geasuheaddjibun bargoaddái. Oktanaga dáinna oaččut mávssolaš fidnohárjehallama.
Liŋka: Lønnstilskudd (Kap. 9 + 10)
Buorit rávvagat deaivvadettiin NAV:in
Rehkenastin
Oaččut 66 % penšunaddi dietnasa gitta 6 G (599 148) rádjai. Vuođđun lea dat dienas mii lei jagi ovdal go buohccindieđihuvvot dahje 3 maŋimuš jagi gaskamearredienas ovdal go buohccindieđihuvvot. Vuolimus attus lea 2 G (199 716) badjel 25 jahkásaččaide ja 2 G:s 2/3 vuollel 25 jahkásaččaide (133 144).
Rehkenastinvuođđu muddejuvvo bajás jahkásaš vuođđosupmi lasiheami olis.
Dieđihangeatnegasvuohta
Juohke 14. beaivvi galggat sáddet dieđihankoartta maŋimuš 14 beaivvi dietnasa ja eará doaimmaid birra main lea AAP vuoigatvuhtii mearkkašupmi.
Luvvejuvvon dieđihangeatnegasvuođas
Nav sáhttá du luvvet dieđihankoartta sáddemis. Dán sáhttá dahkat go dutnje lea dárbbašmeahttun lossat sáddet dieđihankoartta. Mahká jus dárbbašat veahki sáddet dieđihankoartta dahje dearvvašvuohta eará láhkai lossuda dárbbašmeahttumit sáddet dahje deavdit dieđihankoartta. Sáhttá luvvejuvvot oanehis áigáige. Ovdamearkka dihtii go leat buohcceviesus.
Jus leat luvvejuvvon dieđihangeatnegasvuođas ja dus lea veaháš bargodienas oktanaga AAP:in, de oaččut giehtačállojuvvon dieđiheami. Dát mearkkaša ahte Nav dihto áššemeannudeaddji váldá duinna oktavuođa juohke 14. beaivvi oažžun dihtii maŋimuš 14 beaivvi dietnasa birra dieđuid.
Dienas oktan AAP:in
Buohkaide mieđihuvvo 100 % AAP. Dasto vuoliduvvo AAP dan ektui galle diimmu leat bargan maŋimuš 14 beaivvi. Jus Nav oaivvilda ahte sáhtát bargat 50 %, de AAP dábálaččat vuoliduvvo 100 % rájes vaikke bargetge vuollel 50 % maŋimuš 14 beaivvi. Dát lea danne go vuođđuduvvo dasa ahte leat geatnegas ávkkástallat báhcán bargonávccaidat. Muhto go dutnje lea mieđihuvvon AAP, de sáhtát bargat gitta 60 %. AAP dalle vuoliduvvo 40 % rádjai. AAP áigodaga loahpageahčen sáhtát bargat gitta 80 % ja oažžut 20 % AAP.
Liŋka: Rundskrivet til arbeidsavklaringspenger
Bistevaš bálkádoarjja
Nav sáhttá mieđihit bistevaš bálkádoarjagii go dus leat mearkkašahtti ja bistevaš fuotnánan bargonávccat. Bistevaš bálkádoarjja galgá dábálaččat adnojuvvot bestengaskaoapmin. Dát mearkkaša ahte sii dat vuoruhuvvojit geat eai leat bargodilis. Jus leat bargodilis, de galggat dábálaččat leat geavahan buohcanruhtavuoigatvuođaidat ovdal go mieđihuvvo bistevaš bálkádoarjagii ja galggašit šaddamin áibbas eret bargodilis ja olles lámisoadju soaitá leat vuordagasas. Jus dus lea buozanvuohta mainna du bargonávccat dađis fuotnánit, ja buohccedieđáhus ii gáibiduvvo go dát ii adnojuvvo mearkkašahttin du dearvvašvuođadili buorideapmái, de sáhttá mieđihit bálkádoarjagii almmá ráhkkaneaddji 12 mannosaš buohccedieđáhusa haga. Doarjja galgá buhttet vuollegat buvttadanmuni.
Dus lea bures láhččojuvvon bargu. Nav bargonákcaárvvoštallan čájeha ahte heajos gulu geažil leat ožžon bargonávccaidat bistevaččat vuoliduvvot 60 %:in.
Jus dutnje mieđihuvvo 60 % doarjagii, de sáhtát joatkit 100 % virggis. Bargoaddái buhtada Nav 40 % du bálkkás. Dábálaččat galggat leat 100 % barggus, muhto bargoaddi ii sáhte gáibidit ahte barggat eanet go 60 %.
Álgojagi sáhttá Nav máksit gitta 75 % bálkkás ja dán maŋŋil gitta 67 %. Eanemus supmi maid sáhttá addit lea 5 G (499 290).
Liŋka: Les mer om varig lønnstilskudd
Lámisoadju
Govva: Skeeze fidnen Pixibayas
Jus du dinennávccat dahje bargonávccat bistevaččat fuotnánit uhcimustá beliin, de soaitá dus leat gáibádus lámisodjui.
Dinennávccat dahje bargonávccat galget leat fuotnánan uhcimustá beliin.
Dinennávccat dahje bargonávccat galget leat bistevaččat fuotnánan uhcimustá beliin.
Dát lea guovddáš eaktun mii galgá leat devdojuvvon oažžun dihtii lámisoaju. Jus dinennávccat leat fuotnánan uhcibut go beliin, de it oaččo lámisoaju. Dát ii gusto jus bargonávccahisvuohta lea dohkkehuvvon fidnovahága dahje fidnobuozanvuođa geažil. Dás lea doarvái ahte dinennávccat leat fuotnánan uhcimustá 30 proseanttain.
Dinennákcan oaivvilduvvo dat vejolašvuohta mii dus lea háhkat alccet dietnasa iežat bargoárjja bokte. Gullanváddu sáhttá váikkuhit du dienasbarggu vejolašvuhtii. Go dát vejolašvuohta lea fuotnánan uhcimusat beliin, de soaitá dus leat lámisodjui vuoigatvuohta. Dát ovdamearka čájeha mo dát geavadis doaibmá. Ovdal go gullanváddu du váikkuhišgođii barggus, de dinejit 500 000 kr. Dál nákcet dinet dušše 250 000 kr. Du bargonávccat leat dalle vuoliduvvon beliin. Jus it goassige leat nákcen bargat ollásii gullanváddudat geažil, de bidjá Nav vuođđun dan dietnasa mii dus livččii olles virggis. Jus dus ovdal ii leat leamaš olus dienas, de mearriduvvo dienas olles virggis dábálaččat 3,3 G (297 224).
Liŋka: Vilkårene for å få uføretrygd
Lámisoaju rehkenastin
Rehkenastinvuođđu lea du gaskamearredienas golmma daid maŋimuš viđa jagiin ovdal go šaddet bargonávccaheapmin. Lámisoadju dahká 66 % gitta 6 G (540 408) dietnasis. Dát mearkkaša ahte jus gaskamearri du golmma buoremus dienasjagiin lea 640 000 kr, de ii rehkenastojuvvo álbmotoaju lámisoadju dietnasa dan oasis mii lea badjel 6 G. Muhto jus dus lea bálvaluspenšuvdna, de soaitá dus leat vuoigatvuohta dás lámisodjui lasáhusa.
Sidjiide geat ožžot lámisvuođapenšuvnna almmolaš bálvaluspenšuvnnas, boahtá Nav:s penšuvnnas 66 % ja bálvaluspenšuvdna lasiha vel fásta máksomeari 3 % dietnasa loahppabálkkás gitta 6 G rádjai. Gaskal 6 ja 12 G dietnasis šaddá máksomearri 69 %. Dát lea danne go álbmotoadju ii rehkenastte penšuvnna dan dietnasis mii lea badjel 6 G. Go lea 100 % lámisvuođapenšuvdna, de oaččut lassin velá álbmotoaju vuođđosupmis 25 %. Muhto fuomáš ahte penšunortnega miellahttuvuođaáigi váikkuha penšuvnna sturrodaga. Dutnje galgá leat buorrin 30 jagáš miellahttoáigi vai penšuvdna ii vuoliduvvo. Lassin soitet oasseáiggebajit mearkkašit ahte dutnje ii rehkenastojuvvo penšuvdna olles virggi mielde.
Dienas oktanaga lámisvuođapenšuvnnain
Friijadienas 0,4 G (39 943). Friijadienas lea dat penšunaddi dienas mii dus sáhttá leat almmá lámisoaju vuolitkeahttá. Jus dus lea graderejuvvon lámisvuođaoadju, de sáhttá dus leat ovddeš dietnasis okta proseanta lassin friijadietnasa ovdal go lámisoadju vuoliduvvo. Fuomáš ahte jus dus maiddái lea bálvaluspenšuvnnas lámisoadju, de soitet dasa guoskat eará njuolggadusat.
Jus dus lea penšunaddi dienas mii lea eanet go friijadienas, de álbmotoaju lámisoadju vuoliduvvo dan mielde mii gohčoduvvo buhtadanceahkki. Buhtadanceahkki lea dat proseanta maid válddát vuostá dienasdásistat lámisoadjun ovdal bargonávccahisvuođa. Jus álbmotoaju penšuvdna lea dus 66 % dietnasis ovdal bargonávccahisvuođa, de dát lea buhtadanceahkki.
Dá ovdamearka: 140 000 – 39 943 x 66 % = 66 038 mainna lámisoadju vuoliduvvo.
Vaikke vel lámisoadjuge vuoliduvvoš de lea ain vuođđun dat álgoálgosaš bargonávccahisvuođaceahkki, mahká 100 %. Jus du dienas jagi maŋŋil šaddá vuollegat go 0,4 G, de máksojuvvo dutnje olles lámisoadju.
Liŋka: Her finner du informasjon om ny uføretrygd
Bálvaluspenšuvdna
Jus dus lea bálvaluspenšuvdna, de sáhttá dus maiddái leat vuoigatvuohta dás oažžut lámisoaju. Almmolaš bálvaluspenšuvnnain ja muhtin priváhta, sáhtát oažžut lámisoajuge bargonávccahisvuođaceahkis vulos gitta 20 % rádjai.
Heajosguluhemiide veahkkeneavvut
Vuoigatvuohta veahkkeneavvuide
Veahkkeneavvuide lea ovddasvástádus juhkkojuvvon gaskal gieldda, Nav ja dearvvašvuođadoaimmahagaid. Dat maŋimuš namahuvvon vástida dikšunveahkkeneavvuid ovddas.
Veahkkeneavvuid dáfus mat galget du doaibmanávccaid buoridit árgaeallimis ja bargoeallimis, vástida Nav (álbmotoadju) veahkkeneavvuid ovddas maid dárbbašat muhtin áigge. Váldde oktavuođa gieldda gullogulahallanolbmuin guhte vástida veahkkeneavvuid ovddas maid dárbbašat oanehis áigge. Ná dat lea dábálaččat, muhto sáhttet leat spiehkastagatge.
Gullanteknalaš veahkkeneavvuide lea eanas álbmotoaju doarjja ja danne Nav` ovddasvástádus. Seamma guoská doarjaga ovddas dulkii.
Nav:s lea ortnet gohčoduvvon geavaheaddjipássa. Dát galgá dutnje veahkkeneavvogeavaheaddjin addit eanet dadjamuša áššistat. Sáhtát mahká váldit njuolgga oktavuođa veahkkeneavvoguovddážiin dahje veahkkeneavvofitnodagain. Dát gusto dallege go dárbbašat divvut veahkkeneavvu. Oaivilin lea ahte oaččut eanet dadjamuša veahkkeneavvu válljemis.
Liŋka: Her finner du mer informasjon om brukerpass
Doarjja gullanapparáhtii
Govva: Wald1Siedel fidnen Wikimedia Commonsas
Go gullanapparáhtas lea sakka mearkkašupmi gullandoibmii, de sáhttá Nav addit doarjaga gullanapparáhta oastimii.
Doarjaga addá gullanapparáhtii oktan dasa gulli osiide ja juohkehažžii heivehuvvon bealljebunciide.
Vuollel 18 jahkásaš mánát sáhttet oažžut doarjaga guovtti gullanapparáhtii go gullanapparáhtas lea guhkes divvunáigi.
Rávesolbmot guđet eai sáhte geavahit seamma gullanapparáhta ruovttus ja barggus, sáhttet oažžut doarjaga guovtti gullanapparáhtii.
Eavttut ođđa gullanapparáhtii (sette inn div)
Vuollel 18 jahkásaš mánát guđet láhppet dahje bilidit gullanapparáhta stoahkama dahje eará doaimmaid botta, mii lea dábálaš dán ahkahaččaide, sáhttet oažžut doarjaga ođđa gullanapparáhtii vaikke gullanapparáhta ii leat leamaš anus 6 jagi.
Doarjja addojuvvo dárbbašlaš goluide divvut gullanapparáhtaid maidda Nav lea addán doarjaga. Vuollel 18 jahkásaš mánát ožžot velá ortnegis doallama goluid ovddas mávssu.
Vai oaččošii doarjaga gullanapparáhtii, de galgá leat ohcan doarjaga gulluguovddážis dahje šiehtadanspesialisttas. Šiehtadanspesialisttas galgá leat regionála dearvvašvuođadoaimmahagain čálalaš šiehtadus gullanapparáhta gaskkusteami ja heiveheami hárrái.
Gullanapparáhta doarjjasubmi lea gitta 4295 kr analoga gullanapparáhtii bunci haga ja 4655 kr bunciin. Sáhttá addit eanet doarjaga jus divrasat apparáhtas lea sakka buoret gullandoaibma. Digitála apparáhtii sáhttá addit doarjaga gitta 6040 kr. Ii sáhte addit eanet doarjaga.
Vuollel 18 jahkásaš mánáide ja sidjiide guđiin lea gullomassin dohkkehuvvon fidnovahágin, sáhttá beroškeahttá doarjjarájáid máksit visot goluid ávkkálaš analoga dahje digitála gullanapparáhtii.
Doarjja addojuvvo divvumii. Dan galgá dahkat váldošiehtadalli divohagas. Sáhtát gulloguovddážis oažžut veahki gullanapparáhta heiveheapmái.
Nav addá doarjaga heivehallankurssaide bealjehemiide ja lossaguluhemiide ja sin oapmahaččaide.
Liŋka: Les mer om det å være yrkesaktiv og hørselshemmet
Doarjja jietnageneráhtorii
Doarjja addo gitta 3 470 kr rádjai mii sáhttá spiehkastuvvot jus divrasat apparáhta dárbbašuvvo medisiinnalaš sivaid geažil.
Liŋka: Forskrift om stønad til høreapparat, ørepropper og tinnitusmaskerer finner du her
Liŋka: Rundskriv om stønad til høreapparat, ørepropper og tinnitusmaskerer finner du her
Oahpahus Cochlea-implantáhta (CI) bidjama maŋŋil
Buohcceviessu galgá čuovvulit teknalaš beali nugo jietnajusterema. Gielda ovddasvástida láhčit dili guldalanhárjehallamii. Buohcceviessu galgá gildii ja fylkka audiopedagogii sáddet dieđu hárjehallama konkrehta dárbbu birra.
Dulka/čállindulka/govvadulka
Govva: Bjørg Engdahl, HLF
Jus leat heajosgulut nu heajos guluin ahte it nákce ságastallat mahká gullanapparáhta vehkiin, de sáhtát oažžut mávssu dulkka, maiddái čállindulkka goluid ovddas.
Sáhtát oažžut mávssu dulkka goluid ovddas vai doaimmat buorebut árgabeaivvis, bargoeallimis ja iešguđetlágan oahpahusdoaimmaid oktavuođas dahje go válddát vuostá dearvvašvuođabálvalusaid álbmotoadjolága 5 kap. mielde.
Jus válddát vuostá dearvvašvuođa- dahje fuolahusbálvalusaid divššohas- ja geavaheaddjivuoigatvuođalága mielde, de galgá gieldda dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalus diŋgot ja máksit dulkka ovddas.
Mánáidgárddis ja vuođđo- ja joatkkaskuvllas galgá máksit dulkoma ovddas oahpahuslága mielde. Dát mearkkaša ahte gielda dahje fylkkagielda dan dahká. Fágaoahpahalliide hárjehusbarggus máksá Nav dulkka goluid.
Doarjja dulkii máksojuvvo fásta máksomeriid mielde
Nav:s ozat dulkonveahki sierra ohcanskovis. Veahkkeneavvoguovddáš dat meannuda ohcama. Veahkkeneavvoguovddáš dahká mearrádusa maid Nav:i sáhttá váidit. Jus Nav ii mieđit váidalussii, de sáhttá mearrádus guoddaluvvot Oadjoriektái.
Liŋka: Forskrift om stønad til tolk
Liŋka: Rundskriv om stønad til tolk
Logopeda ja audiopedagoga
Govva: Ben White fidnen Unsplashas
Nav:s sáhtát oažžut doarjaga logopedii ja audiopedagogii go dás lea stuorra mearkkašupmi du doaibmanávccaide. Dus galgá leat doaktáris rekvisišuvdna ja dus galgá leat spesialisttas dahje buohcceviesu spesiálaossodagas cealkámuš.
Heajos guluheapmin oaččut máksojuvvot iskkadeami ja divššu buot goluid.
Vuođđo- ja joatkkaskuvlla oahppiide sáhttá mieđihit logopedii ja audopedagogii oahpahuslága njuolggadusaid mielde erenoamášoahpahusa birra. Vuođđun mieđihit logopedii dahje audiopedagogii lea go dát dárbbašuvvo sihkkarastit ovttaárvosaš oahpahusa. Logopedadivššu ieš gullanváttu geažil galgá álbmotoadju (Nav) máksit.
Liŋka: Rundskriv til folketrygdloven.
Liŋka: Forskrift til folketrygdloven.
Liŋka: Mer informasjon om audiopedagog.
Eará resurssat:
Liŋka: Nasjonalt senter for hørsel og psykisk helse.
HLF` gealboguovddáš:
Liŋka: https://hlfbriskeby.no/
Briskebyas oaččut moanaid rehabiliterenkurssaid Tinnitusa, Menieres, Behold Jobben, vuordimin CI, gulahallama jna. birra:
Liŋka: Uttalelse fra Utdanningsdirektoratet.
Vuođđodoarjja
Vuođđodoarjja lea vearuhis attus mii galgá gokčat muhtin sierra liigegoluid buozanvuođa, vahága dahje vigi geažil. Liigegolut galget mánnosaččat uhcimustá leat 686 kr. Heajosguluheamit soitet fertet oažžut vuođđodoarjaga máksit gullanapparáhta báhtteriid goluid. Dábálaččat eai leat dušše báhttergolut doarvái liigegoluide. Muhto guđiin lea CI soitet leat doarvái golut, muhto eai fal álohii.
Dá lea Oadjorievttis ášši:
Ášši guoskkai 11 jahkásaš heajosgulut gándii. Oadjoriekti gávnnahii ahte golut earret eará báhtteriidda Cohchleaimplantáhtaide eai lean doarvái deavdit vuođđodoarjaga gáibádusaid. Muhto lei velá vuođđodoarjja ohccojuvvon máksit liigesáhttogoluid. Dán vuođuštus lei dárbu doallat oktavuođa eará heajosgulut mánáiguin. Mánát ásse bieđgguid fylkkas ja riekti oaivvildii ahte lei dehálaš su ahtanuššamii doallat singuin oktavuođa. Go sáhtostallama liigegoluid lasihii báhttergoluide, de šadde doarvái ja vuođđodoarjagii mieđihuvvui.
Liŋka: Navs rundskriv om grunnstønad.
Liŋka: Generll informasjon fra Nav om grunnstønad.
Fysihkalaš dikšungoluid máksin
Govva: Angelo Esslinger fidnen Pixabayas
Fysihkalaš dikšu gullanváttu geažil máksojuvvo ollásii vuollel 16 jahkásaččaide ja sidjiide guđiide gullanvihki lea dohkkehuvvon fidnovahágin. Fysioterapevta galgá doaibmadoarjaga váldit vuostá gielddas.
Liŋka: Forskrift om dekning av utgifter til fysioterapi.
Fysihkalaš divššu iežasoassi gullá 2. iežasoasserádjái. Dát mearkkaša ahte oaččut friiijakoartta go oktiibuot leat máksán 2 176 kr iežasoassin goluid ovddas mat dohkkehuvvojit 2. rájás.
Vuoigatvuohta dearvvašvuođaveahkkái
Čielggadeapmái ja dikšui vuoigatvuohta
Vuoigatvuohta čielggadeapmái ja dikšumii čuožžu divššohas- ja geavaheaddjivuoigatvuođalágas.
Liŋka: Pasient- og brukerrettighetsloven.
Dearvvašvuođadirektoráhta lea almmuhan vuoruhanbagadusa. Dat muitala goas gullanvihki/heajos gullu addá vuoigatvuođa vuoruhuvvon dearvvašvuođaveahkkái. Muhto vuoruhuvvon dearvvašvuođaveahkki oaivvilduvvo ahte vuordináigi ovdal go dearvvašvuođaveahkki álgá, ii galgga leat guhkit dihto áiggi.
Liŋka: Prioriteringsveilederen.
Ođasmahttojuvvon árvvoštallamii vuoigatvuohta
Divššohas- ja geavaheaddjivuoigatvuođalága § 2-3 mielde soaitá dus leat vuoigatvuohta dearvvašvuođadilit ođasmahttojuvvon árvvoštallamii. Dán sáhtát bivdit go it leat duhtavaš dan álgoárvvoštallamiin. Fástadoavttir dat doppida ođasmahttojuvvon árvvoštallamii.
Liŋka: Divššohasvuoigatvuođaláhka.
Liŋka: Rundskriv til pasient- og brukerrettighetsloven.
Habiliteren ja rehabiliteren
Habiliterema ja rehabiliterema ovddasvástádus lea juogaduvvon gaskal gieldda ja spesialistadearvvašvuođabálvalusa. Vuoigatvuohta habiliteremii/rehabiliteremii čuovvu daid dábálaš njuolggadusaid dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusaide vuoigatvuođa birra. Njuolggadusat leat muddejuvvon sierra láhkaásahusas.
Liŋka: Forskrift om habilitering/rehabilitering
Liŋka: Mer informasjon om habilitering og rehabilitering
Geavaheaddjisearvan
Govva: Dean Moriarty fidnen Pixabayas
Earuhuvvo gaskal geavaheaddjisearvama vuogádatdásis ja oktagasdásis. Geavaheaddjisearvan vuogádatdásis lea mahká muhtin dearvvašvuođadoaimmahaga geavaheaddjilávdegoddi.
Láhkaortnegis leat moanat mearrádusat geavaheaddjisearvamii birra oktagasdásis.
Vuoigatvuohta searvamii ja dieđuide divššohas- ja geavaheaddjivuoigatvuođalága mielde.
Vuđolaš oassi divššohas- ja geavaheaddjivuoigatvuođain lea ahte dus lea gáibádus buot guoskevaš dieđuide ja dutnje galgá addit liibba searvat dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusaid ollašuhttimis.
Searvamiin oaivvilduvvo ahte galggat searvat válljemis olámuttu dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusaid. Mahká válljemis iskkadan- ja dikšunvuogi. Searvanvuoigatvuohta mearkkaša velá ahte sáhtát mearridit ahte earát galget leat dasttán iskkadeami dahje divššu botta ja go čoahkkinastá mahká gieldda fuolahusbálvalusaiguin. Muhto searvanvuoigatvuohta ii mearkkaš ahte don dat loahpas mearridat. Dearvvašvuođaveahki dáfus galgá dearvvašvuođabargoveahka čađat válljet dan dohkálaččamus molssaeavttu. Fuolahusbálvalusaid dáfus sáhttá gielda válljet eará bálvalusfálaldaga go dan maid don dáhtošit, jus fálaldat lea dohkálaš.
Liŋka: Rundskriv om retten til informasjon og medvirkning.
Dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvaluslága § 9-3 cealká ahte bálvalusfálaldat galgá nu guhkás go vejolaš láhččojuvvot ja čađahuvvot ovttasráđiid geavaheaddjiin dahje divššohasain. Muhto seammás lea čielggas ahte dákkoge lea gielddas viehka stuorra válljenmunni bálvalusfálaldaga dáfus du sávaldaga vuostá, nu guhká go bálvalusfálaldat adnojuvvo dohkálažžan.
Liŋka: Helse- og omsorgstjenesteloven.
Liŋka: Informasjon om brukermedvirkning hos helsenorge.no.
Divššohasoahpahus
Spesialistadearvvašvuođabálvaluslága § 3-8 mielde galgá buohcceviessu fállat oahpahusa divššohasaide ja oapmahaččaide. Oapmahažžan oaivvilduvvot máná váhnemat dahje earát guđiin lea váhnenovddasvástádus, válddálaš oappát ja vieljat, áhkut ja ádját, ovdogohcci, veahkkeovdogohcci dahje earát geat doibmet máná lagamužžan.
Liŋka: Mer informasjon om pasientopplæring.
Oktagaslaš plána
Jus dárbbašat guhkilmas ja oktiiordnejuvvon dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusaid, de lea dus vuoigatvuohta ráhkadahttit oktagaslaš plána (IP). Dát čuožžu divššohas- ja geavaheaddjivuoigatvuođalágas § 2-5. Oktagaslaš plána galgá leat reaidun mii dutnje sihkkarastá daid bálvalusaid maid dárbbašat. Muhto IP iešalddes ii atte makkárge vuoigatvuođa addosiidda dahje bálvalusaide. Dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvaluslága § 7-2 mielde galgá gielda nammadit koordináhtora.
Koordináhtoris lea váldoovddasvástádus du koordineremii ja čuovvoleapmái. Koordináhtor galgá leat gulahallanolmmoš ja ovddasvástidit čuovvulit du ja oapmahaččaid oaiviliid.
Liŋka: Her finner du informasjon om individuell plan
Liŋka: Enda mer informasjon om individuell plan
NAV- lága § 15 mielde galgá maiddái Nav ráhkadit IP jus dárbbašat bistilis ja oktiiheivehuvvon bálvalusaid.
Liŋka: NAV-loven om individuell plan
Divššohas- ja geavaheaddjiáittardeaddji
Buot fylkkain lea sin divššohas- ja geavaheaddjiáittardeaddji. Sii galget bargat du dárbbuid, beroštumiid ja riektesihkarvuođa áimmahuššama nammii stáhta spesialistadearvvašvuođabálvalusa ja gieldda dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusa ektui. Sin ráđđeaddin lea nuvttá.
Liŋka: Mer informasjon om pasient- og brukerombud.
Oapmahaččaide ortnegat
Govva: Anemone123 fidnen Pixabayas
Veahkkedoarjja
Jus dus lea vuollel 18 jahkásaš mánná geas lea liige dikšun-/geahččodárbbut, earáid seamma ahkahaš mánáid ektui, uhcimustá 7 diimmu vahkkui, de sáhttá Nav mieđihit veahkkedoarjagii. Dát lea vearuhis mánnosaš attus.
Liŋka: Rundskriv om forhøyet hjelpestønad.
Liŋka: Se satsene til hjelpestønad
Fuolahusruhta
Dassái go mánná lea 12 jahkásaš lea buot bargonávccalaš váhnemiin goappásge vuoigatvuohta 10 beaivái friija go mánná lea buohcci. Jus mánás lea doaibmahehttejupmi man geažil lea sakka lassi várra ahte váhnemat ferteba leat barggus eret, de oažžuba váhnen guovttos 20 beaivvi goabbáge. Dasa lassin sáhttá ortnet guhkiduvvot dassái go mánná lea 18 jahkásaš.
Liŋka: Se rundskrivet om omsorgspenger.
Fuolahandoarjja
Dát lea gielddalaš ortnet. Dat gokčá olu daid seamma bargguin go maid veahkkedoarjja gokčá. Jus lea mieđihuvvon veahkkedoarjagii, lea danne dábálaš ahte gielda vuolida diibmologu fuolahusbálkkáin. Fuolahusbálká ii leat makkárge nana juridihkalaš vuoigatvuohta. Muhto gielda galgá dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvaluslága mielde fállat fuolahusbálkká.
Liŋka: Se rundskrivet om omsorgslønn.
Oahppanruhta
Dát addojuvvo go fertet luvvejuvvot barggus vai beasat searvat mánnásat oahppodoibmii. Oahpahus galgá leat muhtin dohkkehuvvon dearvvašvuođaásahusa dahje almmolaš erenoamášpedagogalaš gealboguovddáža bokte. Dohkkehuvvon almmolaš gealboguovddáža oahpahusa botta lágiduvvo heajosgulut mánáid váhnemiidda seavagiellaoahppankursa.
Dutnje máksojuvvo bálká seamma njuolggadusaid mielde go “buohcci máná ortnega” mielde.
Liŋka: Rundskrivet om opplæringspenger.
Dikšunruhta
Jus mánát dearvvašvuođadili geažil fertet muhtin bajis leat barggus eret uhcimustá 20 %, de soaitá dus leat dikšunruhtii vuoigatvuohta. Dikšunruđa rehkenastá seamma láhkai go fuolahusruđa. Dan sáhttá addit dassái go mánná lea 18 jahkásaš. Ii leat makkárge rádjá dasa galle beaivái oktiibuot sáhttá mieđihit dikšunruđa.
Liŋka: Rundskriv om pleiepenger
Fidnovahátbuhtadus
Govva: Yerson Retamal fidnen Pixabayas
Álbmotoadjolága láhkaásahusas čuožžu ahte fuotnánan gullu mii lea mašiinnaid, bargoneavvuid, proseassaid ja eará juma geažil, sáhttá addit vuoigatvuođa fidnovahátbuhtadussii. Gáibádus lea ahte dávdagovva lea mihtilmas ja dan olis mo dát sáhttá váikkuhit. Dát mearkkaša ahte riedja maid leat vásihan, dávjá dagaha dákkár gulluváttu maid don leat ožžon.
Liŋka: Forskrift om yrkesskadeerstatning.
Vai oaččut fidnovahátbuhtadusa, de galgá medisiinnalaš lámisvuohta fidnovahága geažil leat uhcimustá 15 %.
Áššis Oadjorievttis lei A ožžon dohkkehuvvot jupmavahága ja beallješuva fidnobuozanvuohtan. Medisiinnalaš lámisvuohta biddjojuvvui 10 %. 5 % vuorji beallješuva ja 5 % gierdameahttunvuođa ovddas. A oaivvildii ahte psyhkalaš gillámušge riedjavahága ja beallješuva geažil galge searvvis medisiinnalaš lámisvuođa mearrideamis. Dalle šattašii ollislaš medisiinnalaš lámisvuohta uhcimustá 15 %. Oadjoriekti oaivvildii ahte psyhkalaš gillámušat eai lean doarvái bures čielggaduvvon ja nannejedje Nav` mearrádusa. A:i de ii obanassiige máksojuvvon fidnovahátbuhtadus.
Eará áššis biehttaluvvui 63 jahkásaš boares albmái vahátbuhtadus go medisiinnalaš lámisvuohta tinnitusa geažil lei biddjojuvvon 5 %:i. Maŋŋil dohkkehedje su psyhkalaš čuovusvahágiid fidnobuozanvuohtan ja Oadjoriekti mearridii oppalaš medisiinnalaš lámisvuođa leat 27 %.
Álbmotoadjolágas lea sierra lámisvuođatabealla. Dás čuovvu ahte gullomassin maŋŋil hállanaudiometriija, mii árvvoštallojuvvo dB rehkenastojuvvon binaurála gullomassima mielde bures heivehuvvon gullanapparáhtain go dat sáhttá buoridit gulu, galgá leat badjelis go 40 dB oažžun dihtii uhcimustá 15 % medisiinnalaš lámisvuođa.
Geahča tabealla 1.3.2 čuoggá.
Fidnovahátbuhtadusa ozat Nav bokte. Muhto lassin álbmotoaju leat buot bargoaddit láhkageatnegasat doallat bargiidasaset fidnovahátdáhkádusa. Danne sáhtát bidjat ovdan fidnovahátbuhtadusa gáibádusage bargoaddi dáhkádusfitnodahkii. Jus gulluvahát šattai dutnje eará bargoaddis go sus gos dál leat barggus, de galgá datte gáibádus mannat dálá bargoaddi dáhkádusfitnodahkii.
Liŋka: Lov om yrkesskadeforsikring
Buhtadusrehkenastin fidnovahátdáhkáduslága mielde lea muddejuvvon sierra láhkaásahusas.
Liŋka: Les mer om erstatningsloven
Váidda
Almmolašvuođa eanaš dahkan mearrádusaid sáhttá váidit. Dearvvašvuođa- ja fuolahussuorggis lea fylkkamánni váiddaásahus eanaš šládja áššiin. Seamma guoská vuođđo- ja joatkkaskuvlii. Oadjoášši váidaga meannuda vuos Nav iežas váiddaorgána. Nav biehttalus sáhttá guoddaluvvot Oadjoriektái.
Sáhtát Siviillaáittardeaddjisge oažžut árvvoštallama. Muhto ovdal go Siviillaáittardeaddji meannuda mange ášši, de galget dat dábálaš váiddavejolašvuođat leat geavahuvvon. Go váidaga čálát, de lea dehálaš ahte mearrádusa logat bures. Ale čále menddo guhkes váidaga. Leage áššálaš alege dovddat váidagis visot fuolastumit. Divtte áinnas soapmása geasa luohtát lohkat váidaga. Ja muitte váidináigemeari!
FFO` vuoigatvuođaguovddáš
Funksjonshemmedes Fellesorganisasjon:s (FFO) lea alddes vuoigatvuođaguovddáš mii sáhttá veahkehit heajosguluhemiid geain leat vuoigatvuođagažaldagat. Vuoigatvuođaguovddážis čohkkájit juristtat guđet sáhttet du gažaldagaid vástidit ja bálvalus lea nuvttá.
Govva: Screenshot FFO.no